Espoo vähentää opetuksen määrärahoja

Kyllä pääkaupunkiseudullakin osataan. Vakavaraisena kaupunkina pidetty Espoo vähentää opetuksen määrärahoja 9 miljoonalla eurolla. Käytännössä tämä tarkoittaa koulujen lakkauttamista ja määräaikaisten opettajien irtisanomisia. Tuntien ryhmäkoot kasvavat ja valinnaisten aineiden määrä supistuu, joten tulevaisuudessa oppilailta vähennetään esimerkiksi valinnaisista kieliaineista.

Oppilaiden vanhemmat soisivat, että kaupunki säästäisi ennemmin golfkenttien ja muun urheilurakentamisen saralla.

Opetustoimet eivät kuitenkaan ole ainoat säästötoimet, joihin on ryhdytty. Tulevaisuudessa tullaan leikkaamaan myös perusterveydenhuollossa ja päihdehoidoissa.

Pitäisiko koulutoimi ja terveydenhuolto yksityistää? Entä, jos saisimme itse päättää, mihin verorahamme laitamme? Mitä mieltä sinä olet säästöistä?

Kommentoi!

Lapset ensin

Turun kaupunki on jo valmiiksi mittavissa talousvaikeuksissa. Taantuman tultua kuvioihin, vyötä kiristetään yhä enemmän ja useammalta taholta. Uutinen ei ole, että säästötoimien kohteena ovat jälleen vanhukset, lapset ja sairaat. Sieltä on helppo säästää, mistä vastustusta tulee heikoimmin.

Kiinnitimme huomiomme lapsiin, sillä heissä on luonnollisesti myös Turun tulevaisuus. Kaupunki on tästä huolimatta päättänyt lakkauttaa alakouluja ja nipistää rahoja kunnallisesta päivähoidosta. Opettajia lomautetaan ja henkilöstöä karsitaan. Ala-asteiden opetustunnit on jo nyt karsittu minimiin. Mitä seuraavaksi? Etäopetusta seitsemänvuotiaille?

Turku säästää ja tulokset näkyvät tulevaisuudessa yhteiskunnassamme heikompina oppimistuloksina ja pahimmillaan nuorten lisääntyneenä syrjäytymisenä. Päättäjien lyhytnäköisyys tulee kiistatta kostautumaan ennemmin tai myöhemmin.

Turussa Kerttulin peruskoulu lopetetaan vuonna 2012, mutta lakkautuksen syynä ei suoranaisesti ole taantuma. Uudistukset herättävät kuitenkin ajatuksia. Kerttulin koulun rehtori Jouni Paakkinen kertoo, kuinka säästökuuri vaikuttaa monissa peruskouluissa.

Lapset ensin? osa 1.




Lapset ensin? osa 2.

Taantuma Suomessa

Ekonomistit ovat hiljattain suuressa viisaudessaan todenneet taantuman olevan jo hiipumassa. On kuitenkin hyvä ottaa askel taaksepäin ja tarkastella, kuinka talouskriisi on vaikuttanut Suomeen.

Noin vuosi sitten rahoituskriisi uhkasi romahduttaa maailman talouden. Myös suomalaisilta poliitikoilta tivattiin vastauksia siihen, iskeekö lama taas Suomeen. Tilanne oli erilainen kuin 90-luvun alun lamassa, jolloin oltiin vielä markka-ajassa ja EU:n ulkopuolella. Karkeasti esitettynä: 90-luvun alun laman aiheutti oman maan pankkien höveli lainanmyöntämispolitiikka ja nyt talouden ongelmat aiheutuivat muiden törttöilyistä.

Mutta mitä sitten, jos muilla menee huonosti? Miksi se vaikuttaa Suomeen?

Koska Suomi saa melkein puolet tuloistaan tavaroiden ja palveluiden myymisestä muihin maihin. Suurimmat vientimaamme ovat kiristäneet kukkaronnyörejään, mikä on leikannut vientiä rajusti. Tilannetta vaikeuttaa edelleen se, että suurin osa Suomen viennin arvosta kertyy muualta kuin euromaista. Tällä hetkellä euro on muihin keskeisiin valuuttoihin suhteutettuna vahva, joten suomalaiset yritykset menettävät helposti kauppoja euroalueen ulkopuolelta tuleville kilpailijoille. Yritysten ahdinko on näkynyt uutisotsikoissa mm. yt-neuvotteluina, irtisanomisina ja pahimmillaan tehtaiden lakkauttamisina.

Euromaiden johtajat sopivat jo vuosi sitten yhteisestä hätäpaketista, jolla estettiin eurooppalaisen pankkijärjestelmän totaalinen romahtaminen. Hallitus päätti tammikuussa valtion omasta elvytyspaketistaan. Elvytyspaketin ideana on, että valtio käyttää suunniteltua enemmän julkista rahaa kysynnän piristämiseen. Tässä paketissa keskityttiin etenkin työllisyyttä edistäviin toimiin.

Lähteet: Wikipedia, Taloussanomat, Keskisuomalainen, Savon Sanomat, Helsingin Sanomat.

Kuka, mitä, missä, miksi, miten ja milloin?

Yle on hiljattain uutisoinut taantuman olevan Suomessa jo ohi. Eikö tämä aihe ole siis jo loppuunkäsitelty? Ilmeisesti ei:

- Sellainen tunne on, että olemme taantuman pohjalla, mutta vielä ei voi sanoa, että tämä oli nyt tässä. Kyllä taantuma tulee vaikuttamaan ja jatkumaan suomalaisten ihmisten elämässä pitkään, sanoo OP-Pohjolan pääekonomisti Anssi Rantala.
Lainaus täältä

Näihin taantuman pitkäaikaisiin vaikutuksiin tulemme pureutumaan Kunnat konkurssiin-blogissa. Kyseessä on Diakonia-ammattikorkeakoulun medianomiopiskelijoiden kurssiprojekti, jossa asiantuntijoiden heittämät ennusteet ja prosenttiluvut yritetään konkretisoida ymmärrettävään muotoon. Suurennuslasin alla on etenkin kuntatalouden vaikutukset arjen palveluihin.

Jokaisella meistä on taloudellista tilanteesta tarina kerrottavanaan. Kuinka taantuma näkyy tai on näkynyt sinun elämässäsi? Kommentoi!